Pääsiäisperinteitä

Lammas. Yhtenä päivänä pääsiäisen aikana meillä syödään lammasta. Päivä vaihtelee sen mukaan, milloin minä ehdin huiteluiltani kotiin jonakin samana päivänä, jolloin isä ei ole töissä. Moneen kertaan [myös tänä pääsiäisenä] olen kuullut tarinan siitä, kuinka isä luuli lampaan maistuvan vanhalle villasukalle, kunnes kerran söi sitä tietämättään. Ensimmäisellä kerralla, kun isä söi hyvää lammasta, sitä oli liotettu useamman päivän ajan kahvissa. Sillä tavoin sitä syötiin meilläkin pitkään, nyt ei enää. Hyvältä maistuu silti. Ja nykyisin lähes joka pääsiäinen mietimme myös, miksemme syö useamminkin lammasta. Mutta toisaalta minä pidän siitä, että jotkut asiat tapahtuvat vain kerran vuodessa. Silloin tajuaa taas vuoden kuluneen.

Mämmi. Mämmi on pääsiäisperinteistäni aivan uusimmasta päästä! Pienenä en siitä pitänyt ja myöhemmin taisi maistaminen jäädä moniksi vuosiksi unholaan. Viime pääsiäistä vietin osittain rakkaan kaimani luona ja hänen mummonsa kun tarjosi mämmiä, päätin maistaa. Ja oikeastaan se olikin ihan hyvää! Tänä pääsiäisenä pyysin äitiä ostamaan minulle mämmiä, mutta koko pääsiäinen meni niin herkutellessa, että mämminsyönti unohtui kotona kokonaan. Eilen ehdin vielä onneksi korjata tilanteen ja sain mämmiä harjoittelupaikassa. Eräs työntekijä keksi tarjota mämmin vanilijakastikkeen kanssa - oli kuulkaas hyvää!

Kirkko. Taisin olla viidentoista [vai ehkä jo kuusitoista?] kun olin ensimmäistä kertaa pukemassa kotikirkkoani kiirastorstaina mustiin alttarivaatteisiin jumalanpalveluksen päättyessä. Tänä pääsiäisenä en ehtinyt kiirastorstain jumalanpalvelukseen, mutta pitkäperjantaina kävin ystävien kanssa aamujumalanpalveluksessa kotikirkossa ja maanataiaamuna itsekseni nykyisen seurakuntani jumalanpalveluksessa. Muistan erään pääsiäisen, jonka vietin Amazon-jokea seilaten ja koko pääsiäinen meinasi unohtua. Pitkäperjantaina oli kuitenkin silloin aika kamala päivä, siellä auringonpaisteessa minua suretti koko päivän. Illalla muistin, että oli pitkäperjantai ja niin vain siellä keskellä Amazonian sademetsiäkin sain muistutuksen pääsiäisen raskaista hetkistä. Onneksi pääsiäinen ei kuitenkaan loppunut synkkään pitkäperjantaihin, vaan myöhemmin koitti pääsiäisaamu ja tyhjä hauta.

Suklaamunat. Äiti ja mummu ostavat edelleen meille lapsille suklaamunat. Tänä pääsiäisenä tuli tosin muutamaankin otteeseen ihmeteltyä sitä, kuinka helpoksi yllätyslelujen kokoaminen on nykyisin tehty... Ralliauton saa napsautettua kokoon kahdesta osasta - ennen piti sentään asetella itse kaikki renkaatkin paikoilleen. Muisteltiin myös joskus muinoin Kindereistä tulleita kilppareita ja sitä suurta keräilyintoa silloin... muistan edelleen lempparikilpparini, sellaisen, jolla oli punainen kukka käsissään.

Noitatorppa. Oikeastaan olen nykyisin sitä mieltä, että noitatouhotukset eivät kuuluisi pääsiäiseen. Pääsiäismunien hengellistä symbolia juuri kerroin eräälle japanilaiselle, mutta noidat...? Mutta noin viisitoista vuotta sitten olin vielä pieni ala-astelainen ja vietin yhden pääsiäisen ystävieni kanssa Noitatorpalla. En muista, miten sinne eksyimme, mutta muistan, että palasimme sinne sinä pääsiäisenä hyvin monta kertaa. Rakensimme majaa, söimme suklaamunia ja kyyhötimme hiiren hiljaa puskissa katselemassa, kun noidat lentelivät torpalle ja pois. Sen pääsiäisen jälkeen minä ja sydänystäväni olemme palanneet torpalle joka vuosi. Aina emme ole molemmat olleet mukana, mutta muistini mukaan ainakin toinen on siellä käynyt. Usein mukana on ollut joku muukin. Tänä vuonna kävimme kaksin. Nautimme auringonpaisteesta, etsimme vanhan majamme rakennusnarut maasta sammaleiden joukosta, nauroimme kuraisille kengillemme ja sydänystävä kiipesi puuhun. Näillä retkillä iloitsen aina siitä, että hän on edelleen, kaikkien näiden vuosien jälkeen, elämässäni.








[Jos nämä kuvat ovat Sinun mökiltäsi, niin voin vakuuttaa, että olemme joka pääsiäinen olleet hyvin kiltisti. Joskus kiivenneet kyllä tikapuut ylös noitia piiloon tai valokuvia ottaaksemme. Ja vähän kurkkineet ikkunasta sisään joka vuosi, nähdäksemme onko jokin vuoden aikana muuttunut.]