sunnuntai 26. huhtikuuta 2009

Tyttöjen kesken



H A L U T A A N O S T A A

suuntavaistoa
kartanlukukykyä
ohjeidenymmärrystaitoa.

Mieluiten halvalla, kun töitäkin olen nyt päättänyt tehdä vähemmän, ja keskittyä enemmän itseeni, ystäviini, harjoitteluun, opiskeluun ja hyviin kirjoihin.


Toisaalta, jos niitä olisi eilen illalla enemmän ollut, olisi tänään jäänyt: 3-vuotiaan laulu Muumipeikosta ja pyrstötähdestä kuulematta; ensin aamutee yhden ystävän kanssa, sitten aamukahvi toisen ystävän kanssa juomatta; muutamat naurut nauramatta; valkovuokot tienpientareella näkemättä. Niin että väliäkö sillä, jos ei löydäkkään pimeässä oikealle bussipysäkille ja myöhästyy illan viimeisestä, fiksusta bussista.

Vietettiin tyttöjen 24 tuntia: minä, kaksi lukioaikaista ystävää, 3-vee R ja niiskuneiti [joka yllä olevassa kuvassa matkusti kanssamme bussilla syömään ja oli eniten pukeutunut, toiset olivat jo keväthepeneissä]. R on ihana ja kiltti lapsi, joka aamulla halusi tarjota minullekin aamupalaa [ei tarvinnut mennä omaan kotiin syömään] ja antoi lähtiessäni halauksen. Lukioaikaisten ystävien kanssa ei oltu kolmestaan nähty taas aikoihin, mutta juttua riitti ja yhdessä oli kamalan hyvä olla. Tuli taas parannettua maailmaa ja on jotenkin kevyempi olla.

1 kommentti:

17 neliötä kirjoitti...

Voisko siellä päin harrastaa iltarasteja? ;)

Kuulostaa mukavalta vuorokaudelta. Mitäpä sitä tekisi ilman muita ihmisiä?