maanantai 2. helmikuuta 2009

Viikonloppua ja the neljäs kuva

Viikonloppu antoi valtavasti voimia tähän viikkoon. Sain pitää vieraanani kaimaani Savosta. Sai puhua, nauraa, kuunnella, ajatella yhdessä ja olla vaan. Kävimme Kansallismuseossa ja katsoimme B:n elokuvatarkastamon suosittamana elokuvan. Lauantaina sain kylään myös B:n ja V:n, sekä B:n koiran. Koira tuli B:lle tasan kolme vuotta sitten, kun me vielä olimme kämppiksiä ja jälleen mietimme sitä pientä & suloista karvakasaa, joka ensimmäisenä iltanaan meillä kuolasi hupparilleni ja oli niin kovin pelokas. Hän valloitti sydämestäni ykköskoiran paikan hyvin nopeasti.

Sunnuntaina vietin tyttöjeniltaa uusien luokkakavereideni kanssa. Laskimme pulkalla mäkeä ja söimme hyvin. Suklaafondueta varten oli alunperin ostettu kaksi levyä suklaata, mutta haimme melko pian kaupasta kolme levyä lisää... Herkuttelumme alkoi kuitenkin kuulostaa lähes terveelliseltä, kun opiskelukaveri valoitti tänään ruokapöydässä heidän miesteniltansa tarjontaa. Lakkailimme myös kynsiä, teimme naama- ja kasvohoitoja, luimme naistenlehtiä ja puhuimme tietysti miehistä. Tekee välillä oikein hyvä tyttöillä kunnolla ja plussaa oli myös päästä tutustumaan uusiin opiskelukavereihin myös koulun ulkopuolella.


Malla haastoi minut esittelemään neljännen kuvakansioni neljännen kuvan. Tässäpä se. Kuva on viime huhtikuulta Japanista. Kotini lähellä virtasi joki, jota reunustivat monet kirsikkapuut. Kirsikkapuiden kukinta-aikaan joenvarsi oli täynnä puita ihastelemaan tulleita ihmisiä. He olivat päiväkävelyllä, piknikillä, ottamassa valokuvia, ihastelemassa... Miltähän kevät tuntuu ilman kirsikkapuiden kukkaloistoa?

Tänään ajatukset ovat viipyilleet paljon Japanissa. Tasan vuosi sitten kesäkämppikseni saapui Japaniin. Nyt hän ja monet muut jatkavat edelleen elämäänsä siellä ja minä olen täällä. Japanista olen tähän asti kaipaillut lähinnä muutamia ihmisiä, auringonpaistetta ja joitakin ruokia, mutta tänään olen huomannut ajattelevani monia pieniä, hassujakin asioita. Kuten sitä, millaista oli istua lähikirjastossa tekemässä töitä tai miten erilaista siellä oli reissata junassa.

Vielä muutama muu kirsikankukkakuva... koska tänään ikävöin sinne.





5 kommenttia:

Emma kirjoitti...

Ihana ku joku muukin on jo kevättunnelmissa. Mä pelkäsin että oisin ihan etuajassa kevätfiilistelyitteni kanssa ku kerta on vihdoin lunta ja oikee talvi :)

Anniina kirjoitti...

Voi noita puita. Et uskokaan, miten haluaisin tuonne juuri nyt!

Ja mikä tyttöjen ilta!
Meillä on ollut ystävien kanssa samanlainen suunnitteilla monen viikon ajan, ja nyt näyttää siltä että se toteutuisi ensi viikolla. Eläköön!

17 neliötä kirjoitti...

Minulla usein jokin vuodenaika, tuoksu tms herättää kaipauksen johonkin ulkomaan elämäni kaupungeista. Kuvasi ja kertomuksesti Japanista ovat olleet ihania, en yhtään ihmettele, että kaipaat sinne!

Malla kirjoitti...

Tyttöjen ilta kuulostaa ihanalta!

Kiva on osallistuit haasteeseen! Ja voi noita kuvia, niin kaunista, niin kaunista. Toivon niin joskus pääseväni Japaniin.

Tiina Tee. kirjoitti...

Emma: täällä taitaa kyllä vielä tovi vierähtää siihen kunnon kevääseen... mut on kyl ihana, kun on oikee talvi! ja sen jälkeen kevätki tuntuu varmaa vielä ihanemmalta.

Anniina: vielä saadaan noita maisemia hetki ootella Japanissakin. Mutta silloin haluisin kyllä tuonne... Ja tyttöjenilta tekee kyllä tosi hyvää, toivottavasti teilläkin toteutuu!

17 neliötä: Joo, välillä kesä saa mut kaipaamaan Brasiliaan...

Malla: Kiitos vaan haasteesta, hausak oli!