Syksyä odotellessa

Huomenna pitää taas pakata kimpsut ja kampsut ja vaihtaa yösijaa. En vielä viitsi laskea, että monenenneko kerran tänä kesänä - lasken vasta sitten, kun olen saanut pakattua viimeisenkin kerran.

Kesän saldona on tähän mennessä ainakin

kolme ja puoli kiloa poimittuja, perattuja ja pakastettuja [okei, pakastettuja ehkä vain kolme kiloa] mansikoita

kaksi pestyä ja mäntysuovalle suloisesti tuoksuvaa mattoa [kolmannen pesi mies, joka oli suureksi avuksi märkinä liikaa painavien mattojen kanssa muutenkin]

pari maalattua seinää

kaksi kesäistä pyöräretkeä, joilla toisella nähtiin auringonlasku ja toisella keskiaikainen kivirakennelma ja mielettömiä maisemia

jo ihan kelpo rusketus [tosin kaason mekkoani ajatellen rusketusraidat ei ole oikein kohdillaan, mutta muuten jees]

20 yötä leireillä [seitsemän vielä edessä]

kaksi piknikkiä [ainakin yksi vielä edessä]

ja kaksi kaasoa vähän vähemmän [ainakin toivottavasti] jännittävää morsiusneitoa ja iloinen retkipäivä heidän kanssaan [joka päättyi tosin toisen oksennukseen - liikaa pyörimistä tai liikaa herkkuja]

...

ihan tarpeeksi jo minulle, sanoisin. Saisi syksy jo tulla! Kaipaan paikallaan oloa, ikiomaa kotia ja syksyn tuoksua. Jalatkin alkavat olla jo olla sen näköiset, että voisi ne pitkillä housuilla peittää - löytyy mustelmaa ja naarmuja, kivien ja oksien aikaan saamia.

...

Vaikka hyvä kesähän tämä on ollut, ei saisi valittaa. Oikein onnellinen.

Kumisaapaskävelyllä

Tänään olen monta kertaa ottanut uuden Pikku Myy -kupin ja lähtenyt ulos kuuntelemaan sateen ropinaa. Iltapäivällä, päivällisen jälkeen, tein myös kumisaapaskävelylenkin. Piristytti paremmin kuin kupillinen kahvia tai päiväunet. Ennen sateen tuloa olin onneksi ehtinyt kerätä talteen mansikat omasta pihastamme. Maistuvat parhaalta suoraan puskasta syötynä, mutta säästyi niitä myöhemminkin syötäväksi.

Melkein niin kuin lomalla

Kolme kesäistä vapaapäivää Helsingissä. Mansikoita, meri, aurinko, saaria, eväsretkiä ja kävelyä. Illat ja aamut rauhallisella omakoti- ja rivitaloalueella toisessa kaupungissa. Tuoksut ja tunnelma ovat samanlaiset kuin pienenä tyttönä tätien ja serkkujen pikkuisessa kotikaupungissa. Kaupungissakin voi tuntua kesälle, vaikka kesä maalla onkin erilainen.

Yksi kesäinen ilta ystävän mökillä. Makkaraa, sauna, uimista, hyttysiä ja muurinpohjalettuja. Ihan niin kuin jo kymmenen vuotta sittenkin. Nykyisin puhutaan jo polttareista, häistä ja vauvoista, mutta minun tyttöni ovat yhtä ihania kuin aina ennenkin, ja heidät toivon saavani pitää elämässäni aina ja aina vaan.

Tänään kotona kolmenlaisesti laitettua lohta ja uusia perunoita omasta maasta. Good to be at home.

Eilen aamulla tuoksui jo vähän syksylle. Se on kyllä lempivuodenaikani, mutta jotenkin silti riemuitsen nyt siitä, että kesä jatkuu vielä.