Kotona taas.

Olen palannut kotiini. Tänne, missä ei ole koskaan hiljaista, juostaan bussiin, eikä tunneta naapureita. Makuuhuoneessani asuu vielä kesävuokralaiseni, joten minä olen tunkenut tavarani olohuoneeseen ja nukun sohvalla. Olen kuitenkin ihan tyytyväinen, olohuoneessakin on ihan hyvä asua ja melussa saa taas nukuttua, kun on alkanut tottua. Oma koti kullan kallis.

Kiire tuntuu jatkuvan, mutta pakkaus-ja-purku-rumba alkaa hiljalleen olla kai ohitse. Laskin pakanneeni tavarani ja muuttaneeni yösijaa kaksikymmentäkolme kertaa tänä kesänä. Ensi kesän voisi suunnitella jotenkin toisin. Vaikka eihän tätäkään ihan näin oltu suunniteltu.

Kesälomatöistä vietän palkallisia vapaapäiviä, koulusta tämä kuitenkin on jo nimetty etäviikoksi, eli tehtäviä olisi vaikka muille jakaa. Tulen luultavasti tarvitsemaan yöni niiden tehtävien tekoon, koska päiviksi on suunnitteilla kaikkea muuta.