sunnuntai 28. helmikuuta 2010
Savossa
"Eikös muuta löytynyt?" kysyy kaupan kassa, kun perjantai-iltana ostetaan vain purkki mehukeittoa. "Ei, kun ei me keksitty mitä syödään huomenna. Me tullaan sitten huomenna uudestaan."
"Huoltoyhtiöstä päivää!" sanoo huoltomies, kun saapuu lauantaiaamuna kello kymmeneltä katsomaan rikkimennyttä hanaa. "Kävin jo eilen, mutta ette olleet kotona!" "Onko teillä lauantaisinkin työpäivä?" me ihmetellään. "Joo kahdeksan tunnin päivä tänään, huomenna neljän". Vaihtaa hanaan tiivisteet ja puhuu jatkuvasti. Minä juon kahvia ja syön aamupalaa. Pöydällä palaa kynttilät ja mietin, ihmetteleeköhän se. Huoltomies kertoo tiputtaa altaaseen kipon, kertoo blondi-vitsin ja kääntyy sitten varmistamaan, että ei kai kuulijajoukossa ollut blondeja. "Takuu on sitten voimassa niin kauan kuin kiinni saa!" sanoo, ja menee. Me jäädään miettimään, että olipa mukava huoltomies.
"No nyt tiesitte, mitä ostaa" sanoo kaupantäti launtai-iltapäivällä, kun käydään uudestaan kaupassa ja ostetaan päivällistarvikkeita. Sitten se kysyy, paljonko ulkona on pakkasta ja kertoo, että niiden kaupan katolta tullaan pudottamaan lumia ensi viikolla, vaikka se on itse sitä mieltä, että olisi voinut vähän aiemminkin tulla. Ilmoitustaululla nähdään käsinkirjoitettu lappu "pudotetaan katolta lumia" - toivottavasti ei tipu pudottelija minkään talon katolta. Meitä ennen jonossa oleva pappa kysyy, että mikähän päivä se tänään on, ja kaupantäti kertoo, että lauantai. "Vai on se huomenna pyhä", ihmettelee pappa, ja minä mietin, että sen on varmasti paljon parempi asua maalla pienellä paikkakunnalla, kuin anonyymina pappana jossain kaupungin vilinässä.
"Ootteko jo olleet saunassa - tahtoisitteko vaihtaa vuoroja kun meillä on monta lasta ja kaverikin kylässä ja voitais olla pidempään jos sopisi...?" sanoo naapurissa asuva nainen, kun launtai-iltana soittaa ovikelloa [ja me ihmetellään, että miten jo toisen kerran samana päivänä soi ovikello, kun ei me edes tunneta ketään!].
***
Aiemmin olin vieraillut Savossa vain ystävän kanssa. Todennut jo silloin savolaiset ystävällisiksi. Tällä kertaa matkaseurueeseen ei kuulunut yhtään paikkakuntalaista, mutta tuli juteltua varmaan useamman tuntemattoman kanssa, kun pääkaupunkiseudulla aikoihin. Ei ihme, että ystävä viihtyy siellä niin. Mukavia ihmisiä nuo savolaiset [tosin heidän sanomisiaan en varmasti tähän aivan oikein osannut kirjoittaa, kun en osaa savoa puhua].
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Hui miten sosiaalista porukkaa!! :)
Lähetä kommentti