Moi Äiti!

Terveisiä täältä saaresta! Aurinko paistaa jo kuudetta päivää, aivan uskomatonta. Olen istunut kallioilla, kuunnellut lokkien ääniä ja katsellut auringonpaisteessa välkehtivää merta. Tiedän, että sinä kaipaat hämeeseen, sinne peltojen keskelle, mutta minä huomaan nyt, että minä olen kotoisin täältä, näiltä karuilta kallioilta, meren rannasta.

Olen saunonut ja uinut, antanut ensiapua palovammoihin ja pieniin haavoihin. Olen pelastanut suomenlipun joutumasta maahan pari kertaa lipunlaskun aikaan ja miettinyt sen siniristilipun merkitystä. Olen syönyt viisi kertaa päivässä ja yrittänyt muistaa juoda tarpeeksi. Olen opettanut minulle tärkeistä asioista ja hiljaa kuiskannut ylöspäin toiveen siitä, että jotakin opettamastani jäisi näiden nuorten mieleen. Tai jos ei ne opetukset, niin ainakin ne hetket, kun istutaan yhdessä aamujumiksessa, kattona on taivas, seininä metsä ja alttaritauluna näkymä merelle.

Muistuta isää, että tulee maanantaina hakemaan satamasta. Ja anteeksi, mutta tiistaina minä taas pakkaan rinkkani ja lähden kaupunkiin viettämään vapaapäiviäni. Tämä kesä nyt on vähän tällainen, erilainen kuin suunnittelin, mutta ehdin minä vielä kotipihassakin olemaan, juomaan aamukahvia kuistilla ja nukkumaan päiväunia kissojen kanssa sohvalla.

<3:llä>

ps. Lähettäisitkö lisää aurinkorasvaa

p.p.s. Olisin laittanut kuviakin, mutta ei taaskaan onnistu. Näytän sitten kotona!