sunnuntai 3. toukokuuta 2009

Mieli täynnä kiitosta.





Onnea on linnunlaulu, kukkivat valkovuokot, päivä päivältä vihreämpi luonto ja kaatunut puu metsässä. Onnea on istua siinä kaatuneen puun päällä. Huokaista hiljaa kiitoksia ja toiveita ylös. Että tärkeistä ihmisistä pidettäisiin huolta. Niistä vasta äskettäinkin elämään ilmestyneistä ja siitä yhdestä aivan erityisesti.

Onnea ovat ystävät ja yhdessä vietetyt aurinkoiset päivät. Onnea on saada nauraa, halata, vatvoa asioita, kertoa kuulumisia, kuulla toisten omia. Onnea on saada kertoa mieltä painavista asioista raskaan harkkayön jälkeen ja tulla kuulluksi.

Onnea oli vappu, piknikit, virsikonsertti, Linnanmäki ja tyttökuohari. Tyttöjenpäivä shoppaillen, punaviiniä juoden, jalkahoitoja tehden - ja lätkää katsoen.

3 kommenttia:

Emma kirjoitti...

Eikö ookki ihana ku tulee kesä :)

viluinen kirjoitti...

oi oi salaatti ja leipä näyttää niin herkulliselta...!

joo, yhtenä päivänä tosiaan oli jo niin lämmin (kuuma) tuossa terassin suojissa, minne ei tuulikaan ylety.

Tiina Tee. kirjoitti...

Emma... ei kun on ihanaa, kun on kevät! :) mä en oikeastaan odota kesää yhtään, kummallista. voisin viipyä piiiiitkään tässä keväässä!

viluinen, herkulliselta maistuivat myös! salaatissa oli mukana keitettyä perunaa, ja hyvää oli.